Pöytä oli tehty puulajista, jota ei kasvanut enää. Viimeiset lajin puut oli hakattu sademetsistä jo vuosikymmeniä sitten. Huonekalu oli koristeltu pyörteilevin kullatuin maalauksin, joissa oli tunnistettavissa luonnonkukkia. Mieleen tulivat lapsuuden kesät ja niityt, se kun juoksin vailla huolen häivää mummolan nurmikolla. Muistojeni nurmikon tuoksu sekottui vahan, puhdistusaineen ja kahvin tuoksuun nykyisyydessä. Päämajan kokoushuoneen puitteet olivat … Jatka artikkelin 5.5 Välinäytös lukemista
Kopioi ja liitä tämä koodi WordPress-sivustollesi luodaksesi upotteen
Kopioi ja liitä tämä koodi sivustollesi luodaksesi upotteen